Näin on siis taas uusi viikko lähtenyt käyntiin ja pienen sairastelutauon jälkeen palasin koulunpenkille. Mukava koulupäivä, ellei lasketa sitä että meillä oli yhteiskuntaopin koe josta en tiennyt yhtään mitään. Onneksi sen saa uusia perjantaina. Viikonloppu meni mukavasti, nuortenillassa oli tosi hauskaa ja pitkästä aikaa näin vanhan ystävänkin :) ja sitten : EILEN SATOI LUNTA JA TÄNÄÄN SATOI LISÄÄ! .. pikkuhiljaa alkaa nuo jouluvalot keskustassakin näyttää oikein tunnelmallisilta. :3
Olen näköjään viimeksi päivitellyt myyjäisistä ja maata näkyvissä-festareista. Tosiaan myyjäisistä tuli hyvin rahaa, ja kaikki meidän kauniit tyynyliinat meni kaupan- kannatti siis tehdä! .. Sitten siihen,
mihin ne myyjäisrahat lopulta meni: päätettiin, ettei lähdetä turkuun vaan lähdettiinkin keskiselle ja sieltä alavudelle nuorisotapahtumaan.
Elämäni ensimmäinen reissu keskisillä, ja mukaan tarttui ihan hillitysti tavaraa mikä oli siis hyvä kukkaron kannalta. Nuorisotapahtumassa oltiin jonkun aikaa, mutta väsymys iski ja päätettiin lähteä kotia kohti.
Tässä välissä mulla on ollut tet-viikko, joka meni päin mäntyä sairastelujen vuoksi. Toissapäivänä kävin tk:ssa ja sain kuulla että vanha ystäväni poskiontelotulehdus on tullut kylään.. ei muutakuin lääkkeitä nassuun.
Ai niin, ja pitäähän mun tietenkin hehkuttaa : opin soittamaan pianoa! kaivoin laatikostani esiin kaikki hengelliset nuotit jotka omistan ja nyt mulla on mukava pino lauluja joita osaan soittaa. <3
Nyt tulikin mieleen asia, joka mun mieleen on noussut usein viime päivinä.. mun entiset ystävät. Varsinkin ihminen, jonka kanssa oltiin parhaita ystäviä alle 5-vuotiaasta asti. Tapahtui jotain, jonka en uskonut olevan edes mahdollista- meidän tiet erkani, ihan kirjaimellisesti. Maailma nappas ystävän mukaansa, enkä ole häntä sen koommin nähnyt. Vaikka tätä kaikkea varjostaa ikävä, tämä tapaus oli mulle opetuksena.. se avas mun silmät. Ymmärsin, ettei usko ole itsestäänselvä asia. Ei ole itsestäänselvää, että olen saanut uskon lahjan ja löytänyt totuuden. Ymmärsin täysin, miksi on niin tärkeää rukoilla, lukea sanaa ja pitää tätä hengellistä elämää kunnossa. Mä haluan pitää huolta hengellisestä elämästäni ja viettää aikaa Jeesuksen kanssa, koska sitä aikaa ei voita mikään.. ja ilman Jeesusta mulla ei oikeastaan olis mitään. Haluan selvitä voittajana perille, ja nähdä rakkaan Jeesuksen kasvot.. oi, sitä fiilistä ei voita mikään, oon varma siitä. <3
Tässä rohkaiseva laulu tälle päivälle. Pidetään kruunuistamme kiinni, että
päästään eräänä päivänä perille voittajina <3
-Annika
maanantai 7. marraskuuta 2011
Heipähei!
Tämänpäiväinen koulupäivä meni päin mäntyä, ja päätin käyttää luppoajan kirjoittaakseni blogia.
Oon viime aikoina leijunut aivan pää pilvissä.. syynä se,
että Jumala on vastannut niin moniin rukouksiin - sellaisiinkin, joita en itse edes enää muistanut. Kiitos Herralle mun ihanista ystävistä. Ollaan saatu niin ihana ystäväporukka kokoon, että oon siitäkin aivan fiiliksissä! <3
Tosiaan tänään ruvetaankin yhdessä väsäämään tavaraa myyjäisiin,
joista ois tarkoitus saada edes osa matkarahoiksi Maata näkyvissä-festareille. En ole ikinä siellä ollut ja nytkin olin vähän vaiheilla, et lähtiskö, mutta kun kerran skillet on siellä, ja hyvässä seurassa lähdetään niin tottakai mä lähden! :)
Pitäisi tällä viikolla alkaa etsimään tet- paikkaa. Toisaalta helpointa ois kai mennä samaan päiväkotiin, jossa olin viimeksikin, mutta toisaalta kun kerran jo siellä olin niin... äh, tässä tulee kiire löytää se paikka.
No, se tästä kirjoittamisesta tällä kertaa . Voisin jakaa yhden lempibiiseistäni täällä blogissa.
btw, tämä soi meidän draaman taustamusiikkina varkissa :)
Siunattua päivänjatkoa!
