Se ois 2011 loppusuoralla!

Päätin kirjoittaa näin hienosti keskellä yötä, mutta tiedän, että huominen pitää sisällään niin paljon menoa ja meininkiä, etten ehtisi enää silloin.
Tosiaan ajattelin kirjoittaa jotain tästä kuluneesta vuodesta 2011:
Tämä vuosi on ollut tapahtumarikkain, erikoisin ja paras kaikista.
Mulla oli heti vuoden ensimmäisistä päivistä lähtien tunne, että tää vuosi käynnistää jotain suurta, ja niin se tekikin.
                          

Ennen tätä vuotta mun elämä on ollut jatkuvaa kamppailemista.
Kamppailemista itseni kanssa, kamppailemista samojen vanhojen tunteiden ja asioiden kanssa. Jatkuvaa itkemistä ja marisemista siitä, kuinka musta ei koskaan ole mihinkään.. kuinka mut on tuomittu olemaan onneton.
Itseinho, joka haukkui itseään peilin edessä jokapäiväisenä rituaalina.
Ihmispelko, joka jätti monia mahdollisuuksia väliin. Pakkomielle menneisyyteen, joka piti mun elämää jähmettyneessä tilassa.
Muistan usein katsoneeni muita uskovia ja miettineeni, mitä sellaista niillä on, jota multa puuttuu.(Vaikka siis itsekin olen ollut uskossa muksusta asti.)
Ajattelin, että se, mitä niillä on ei ole mun tavoitettavissa ja ettei onnellisuus yleensäkään ole tavoitettavissa. Mä aivankuin pakonomaisesti hyväksyin sen onnettomuuden tunteen mun niskassa vuodesta toiseen aivankuin se olis mun kohtalo.. ettei olis muuta vaihtoehtoa.

Tässä sitä nyt ollaan. Ei enää itseinhoitkuja peilin edessä. Ei pelkoa siitä,
mitä muut ajattelee.. ei enää yhtään hylättyjä mahdollisuuksia vaan sen vuoksi, mitä muut ajattelee. Ei enää sitä, että hampaat irvessä yritän tehdä samoja asioita, ja pitää kaiken täysin ennallaan vain siksi, että se tois menneisyyden takaisin. Ei enää sitä loputonta itkua, johon nukahdin lähes joka ilta. Sitä itkua, josta kaikunut tuska tuntu repivän sydämen riekaleiksi.
Mä täytin 20, ja musta tuntuu, että vasta tänä vuonna olen alkanut elää.
Oon kulkenut erittäin kivikkoisen tien tänne asti, mutta tänä vuonna olen alkanut ymmärtää osaa siitä, miksi näin on ollut. Jumalalla on ollut erityinen suunnitelma kaiken takana. Olen myös ymmärtänyt, mitä sellaista niillä muilla uskovilla oli, jota mulla ei ollut.. oikea suhde Jeesukseen. Se onnellisuus, mitä vain Jeesus voi tarjota. Samassa mun silmät aukeni näkemään, miksei mulla ollut sitä: mä en viettänyt aikaa Jeesuksen kanssa. Kävin toki nuortenilloissa ja seurakunnassa, sekä rukoilin, mutta ne rukoukset oli vain lyhyitä iltarukouksia tai paniikinomaisia rukouksia että Jumala auttaisi mua välttämään tiettyjä asioita. Tänä vuonna mun hengellisessä elämässä tapahtui suuri muutos, pääsin seurakuntayhteyteen jonka aikoinaan olin hyljännyt ihan vain kaikkien itseinho ja ihmispelko-ongelmien vuoksi, Sain rohkeuden rukoilla ääneen ja tuntuu, että se on siunannut mua tosi paljon. Mun suhde Jeesukseen on syventynyt ja Herra siunas mua lisää armolahjalla, jonka sain tässä pari kuukautta sitten. Mä olen onnellinen, ja ymmärrän nyt, että ihminen ei voi olla onnellinen ilman henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen. Ymmärrän myös ettei onnellisuus riipu tunnetiloista; se EI riipu siitä, millä tuulella sä olet. Huono tai hyvä päivä- ei mitään merkitystä.
Mä olen onnellinen, vihdoin viimein! Mun ei tarvitse enää hävetä itseäni. Jeesus antoi naulita itsensä ristinpuuhun koska se rakasti mua niin paljon ja rakastaa edelleen! Kaikkien aikojen suurin kuningas rakastaa mua. Miksi mun pitäisi hävetä?

Jeesus rakastaa suakin, ja kaikkia ihmisiä maan päällä. Tämä ei ole mainospuhe mihinkään toimimattomaan tuotteeseen, vaan tämä on mahdollisuus, jonka jokainen voi elämäänsä saada. Jeesus on kantanut mut kaikkien vaikeiden aikojen läpi, kun mun omat jalat ei enää ole kantaneet,
Jeesus on luvannut olla mun vierellä päivien loppuun asti. Jeesus on vahvistanut mua, ja näyttänyt, kuinka arvokas mä sille olen. Siksi Hän saakin mun koko elämän käsiinsä ja mut käyttöönsä. Ikinä ei tarvitse hetkeäkään katua sitä, että on antanut elämänsä Jeesukselle ja lähtenyt seuraamaan Häntä.

Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2012. Siunatut uudet vuodet kaikille! <3


-Annika

Joulu on pian ovella ♥

Kävin eilen ystävieni Jenican & Sirjan kanssa keskisellä ostelemassa joululahjoja. Rahaa paloi mukavasti, mutta eipä haittaa, sillä se hyvä mieli ei ole ostettavissa minkä saa, kun antaa toisille jotain. :) Nyt nämä pari päivää mennyt pääosin lahjoja paketoidessa, ja äsken vielä kävin hakemassa pari lahjaa lisää. Sitten pitäis vielä tehdä joulusiivot ennen joulua. Kumma kyllä, olen aivan innostunut siivoamisesta :D

En viitsi laittaa omista lahjapaketeistani kuvia, sillä en ole maailman paras paketoimaan.

Aika erikoista, miten kauppaan lähtiessä olin aivan varma että tuhlaisin rahaa myös omiin ostoksiini, joita siis uskoin tulevan hirveästi.

Vaan kun pääsin kauppaan, omiksi joululahjoiksi on nyt vain tulleet kalenteri vuodelle 2012 ja tuoksupakkaus jossa on siis vartalovoide, hajuvesi ja huulikiilteitä.

Rahaa on jäänyt tosi mukavasti yli, kulutan ne vaikka sitten kun todella tarvitsen jotain. Ei enää heräteostoksia, kiitos!

Mukavaa joulunodotusta!

-Annika

boring?

m e n n y t
Mitä teit 10 tuntia sitten? : Olin höyhensaarilla.
Mitä söit viimeksi? : paahtoleipää
Mitä joit viimeksi? : kahvia
Koska nauroit viimeksi kunnolla? : viikonloppuna?
Mitä ostit viimeksi? : Sukkahousut ja suklaata.
Missä olit, ennen kuin viimeksi tulit kotiin? : Jenican kanssa ajelulla☺
Minkä numeron sait viime kokeestasi? : oiskohan se ollut 8...
Kenelle puhuit viimeksi? : Isosiskolle.
Mitä sinulla on juuri päällä? : Yöpaita.. ajattelin ottaa rennosti.☺
Paljonko rahaa sinulla on tällä hetkellä? : jotain päälle 200 € ☺
Millä tuulella olet juuri nyt? : Ihan hyvällä.☺
Millainen sää ulkona? : Luminen, kylmä ja kostea.
Oletko tyytyväinen elämääsi tällä hetkellä? : Olen ♥
Mikä musiikki soi? : Nothing
Mitä sinun pitäisi olla juuri tekemässä? : Ei kait mitään?
Mitä sinun tekisi juuri mieli syödä/juoda? : Ei mitään.
Mikä on hienoin uusin asia minkä sait? : ööö.. en osaa sanoa.
t u l e v a
Mitä aiot tänään vielä tehdä? : Läksyjä, lukea raamattua ym. Saa nähdä☺
Mitä aiot ostaa seuraavaksi? : Joululahjoja.♥
Mitä aiot tehdä tasan viikon kuluttua? : Käydä tosiaan ostamassa ne joululahjat => keskiseltä ☺
Entä huomenna? : Huomenna ois koulupäivä. Aika normipäivä.
Kenet ihmisen luulet nyt seuraavaksi näkevän? : Äiteen.
Minkä elokuvan aiot mennä katsomaan seuraavaksi leffateatteriin? :Ei ole tullut suunniteltua sellaista. Käyn kerran tuhannessa vuodessa leffateatterissa.
Oletko ihastunut? : Nääh.☺
Oletko kaivannut tänään jotakin? : ystäviä ♥
v i h a
Pystyisitkö haukkumaan jonkun ihmisen pystyyn? : En. Musta ei vaan yksinkertaisesti ole siihen.
Tekeekö koskaan mieli tehdä niin? : No en nyt tiedä siitä haukkumisesta, mutta tekis mieli mainita aiheellisista asioista.
Haluaisitko joskus raivota kaverillesi pää punaisena? : En.
Vihaatko jotain ihmistä? : En.
Oletko koskaan suuttunut verisesti jollekin? :No, on tullut suututtua mutta tiedä siitä verisestä.
Tekeekö sinun koskaan mieli räyhätä ilman syytä jollekin? : Ei.
r a k k a u s
Rakastatko itseäsi? : Olen pikkuhiljaa oppinut sen jalon taidon.☺
Onko tärkeämpää rakastaa itseään vai muita? : Tasapuolisesti sekä itseään, että muita.☺
Kertoisitko koskaan kenellekään, että rakastat jotain? : Kertoisin toki.☺
Oletko rakastunut keneenkään? : Ei ole vielä sattunut ketään ihmistä tielle johon oisin rakastunut, mutta oon kyllä rakastunut Jeesukseen♥
Onko rakkaus tärkein tunne mitä voi olla? : Uskon näin.♥
Ketä ihmisiä rakastat? : Perheenjäseniä, ystäviä ym. Periaatteessa kaikkia.
o n n e l l i s u u s
Mikä tekee sinut onnelliseksi? : Jeesus, perhe ja ystävät. Moni asia☺
Voisitko olla onnellinen ilman rahaa? : Tottakai!☺
Kestätkö epäonnistumista? : Nykyään kyllä, ennen en kestänyt.
tuleeko onnellisuus sisältäpäin? : Aikalailla.☺
Pystytkö olemaan onnellinen toisen puolesta? : Toki!☺
u s k o
Uskotko, että on olemassa joku juuri sinua varten? : Uskon näin♥
Jos menettäisit kaiken, riittäisikö sinulla uskoa parempaan? : On testattu, ja todettu että riittää. Tosin sitä uskoa ei ole koskaan, ellei sitä Jumalalta saa.
Uskotko onnistuvasi asioissa? : Uskon.☺
Uskotko parempaan huomiseen? :Uskon.☺



t o i v o
Toivotko, että eläisit ikuisesti? : Ei tarvitse edes toivoa, kun tiedän eläväni ikuisesti♥
Jos toivoo jotain oikein kovaa, voiko sen saavuttaa? : Riippuu monesta asiasta.
Oletko koskaan toivonut mitään niin hartaasti, että olet tehnyt sen eteen jotain? - Sometimes..
Toivotko kenellekään koskaan huonoja asioita? : En.
Millainen tunne toivo käytännössä on? : Kun koko elämä tuntuu hajoavan palasiksi, niin toivo on se tunne, joka saa sut uskomaan, että huominen voi olla paljon parempi ja että kaikki kääntyy vielä parhain päin☺
s u r u
Onko suru koskaan hyvä asia? : On se omalla tavallaan.
Voiko suruun kuolla? : En osaa sanoa. Ei kai?
Oletko usein surullinen? : En.☺
Millainen olet surullisena? : Voimaton. Kaiken lisäksi ruokin surullisuuttani surullisella musiikilla. That's me.
i l o
Onko ilo yksi osa jokaista päivääsi? : On!☺
Millaiset asiat tekevät sinut iloiseksi? : Monet asiat , mut Jeesus tietenkin!♥
Onko iloisten ihmisten elämässä paljon iloisia asioita? : Eiköhän. Vaikka olen tavannut sellaisiakin ihmisiä, joiden elämässä on paljon surullisia asioita ja silti ne jaksaa olla iloisia.
Oletko iloinen ihminen? : Erittäin☺
Oletko tällä hetkellä iloinen? : Kyllä♥

12 yötä jouluun :3

                                  Heheei!

En olekaan hetkeen päivitellyt ja tähän väliin on mahtunut 20- vuotissynttärini ja siskon 26-vuotissynttärit. Synttärit oli aikalailla normi päivä. Käytiin rakkaan ystäväni Jenican kanssa ajelulla ja keskusteltiin siitä, millaisia vainoojia meidän tielle onkaan sattunut tän elämän aikana :-D
Viikonloppuun mahtui taas nuortenilta ja tuli nähtyä vanhaa ystävääkin. Sunnuntaina laulettiin seurakunnan joulujuhlassa Joulumaa. Olin aivan varma, että ääni lähtee, mutta eipä lähtenyt! :-D 

Ensviikolla ois luvassa jouluostoksien hankinta. Miksi on niin vaikeaa ostaa joululahjoja, tai miettiä, mistä kukakin tykkäisi?!

Noh, hyvää joulunodotusta ja paljon paljon joulumieltä! :3

Sunnuntaifiiliksiä

                                  Heipätihei!

Turha kai mainita, että vk:n loppu on sujunut mukavasti, koska niin se sujuu aina. Eilen oli nuortenilta ja siellä oli ihan mukavasti porukkaa, jopa kauhavan rajojen ulkopuolelta.. jopa yksi ystävän miesehdokas. Illan päätteeksi todettiin ystävän kanssa että eivät vaan ole luodut toisilleen. Kuulostaa varmaan surkealta, mutta me saatiin siitä makeat naurut loppuillaksi :-) Tänään mut ja yks kaveri siunattiin seurakunnan jäseniksi.. oli aika mahtavat fiilikset, kun seurakunta aloitti yhteen ääneen Herran siunauksen. Sen jälkeen mä lähdinkin ystävän kanssa pitämään pyhäkoulua kun odottavia muksuja oli sen verran, ettei viitsitty sanoa, ettei pyhäkoulua ole. Tehtiin sydämiä, joihin jokainen sai kirjoittaa rukouksen Taivaan Iskälle. Sitten leikeltiin lumihiutaleita. Me "pyhäkoulutädit" saatiin myös inspiraatio uudistaa hieman sitä pyhäkouluhuonetta. :D

Tänään varmaankin ystäväpariskunnan luokse syömään joululeivoksia :')
Tässä vielä kuvia siitä, kuinka tunnelmoin tässä pari iltaa taapäin :-)

Let it snow , let it snow, let it SNOW!!

                                 Moooiks!

Näin on siis taas uusi viikko lähtenyt käyntiin ja pienen sairastelutauon jälkeen palasin koulunpenkille. Mukava koulupäivä, ellei lasketa sitä että meillä oli yhteiskuntaopin koe josta en tiennyt yhtään mitään. Onneksi sen saa uusia perjantaina. Viikonloppu meni mukavasti, nuortenillassa oli tosi hauskaa ja pitkästä aikaa näin vanhan ystävänkin :)  ja sitten : EILEN SATOI LUNTA JA TÄNÄÄN SATOI LISÄÄ! .. pikkuhiljaa alkaa nuo jouluvalot keskustassakin näyttää oikein tunnelmallisilta. :3

Tässä hieman joulufiilistelyä olkaa hyvät! <3
http://www.youtube.com/watch?v=-8x_KW90tx8

Pirkko i know u like it! :)
Siunattua talvi-iltaa kaikille, pitäkäähän pipot päässä ja lapaset kädessä ettei pääse pakkanen puremaan!

-Annika

Kuulumisiani ~

                                 Heips!

Olen näköjään viimeksi päivitellyt myyjäisistä ja maata näkyvissä-festareista. Tosiaan myyjäisistä tuli hyvin rahaa, ja kaikki meidän kauniit tyynyliinat meni kaupan- kannatti siis tehdä! .. Sitten siihen,
mihin ne myyjäisrahat lopulta meni: päätettiin, ettei lähdetä turkuun vaan lähdettiinkin keskiselle ja sieltä alavudelle nuorisotapahtumaan.
Elämäni ensimmäinen reissu keskisillä, ja mukaan tarttui ihan hillitysti tavaraa mikä oli siis hyvä kukkaron kannalta. Nuorisotapahtumassa oltiin jonkun aikaa, mutta väsymys iski ja päätettiin lähteä kotia kohti.

Tässä välissä mulla on ollut tet-viikko, joka meni päin mäntyä sairastelujen vuoksi. Toissapäivänä kävin tk:ssa ja sain kuulla että vanha ystäväni poskiontelotulehdus on tullut kylään.. ei muutakuin lääkkeitä nassuun.

Ai niin, ja pitäähän mun tietenkin hehkuttaa : opin soittamaan pianoa! kaivoin laatikostani esiin kaikki hengelliset nuotit jotka omistan ja nyt mulla on mukava pino lauluja joita osaan soittaa. <3

Nyt tulikin mieleen asia, joka mun mieleen on noussut usein viime päivinä.. mun entiset ystävät. Varsinkin ihminen, jonka kanssa oltiin parhaita ystäviä alle 5-vuotiaasta asti. Tapahtui jotain, jonka en uskonut olevan edes mahdollista- meidän tiet erkani, ihan kirjaimellisesti. Maailma nappas ystävän mukaansa, enkä ole häntä sen koommin nähnyt. Vaikka tätä kaikkea varjostaa ikävä, tämä tapaus oli mulle opetuksena.. se avas mun silmät. Ymmärsin, ettei usko ole itsestäänselvä asia. Ei ole itsestäänselvää, että olen saanut uskon lahjan ja löytänyt totuuden. Ymmärsin täysin, miksi on niin tärkeää rukoilla, lukea sanaa ja pitää tätä hengellistä elämää kunnossa. Mä haluan pitää huolta hengellisestä elämästäni ja viettää aikaa Jeesuksen kanssa, koska sitä aikaa ei voita mikään.. ja ilman Jeesusta mulla ei oikeastaan olis mitään. Haluan selvitä voittajana perille, ja nähdä rakkaan Jeesuksen kasvot.. oi, sitä fiilistä ei voita mikään, oon varma siitä. <3

Tässä rohkaiseva laulu tälle päivälle. Pidetään kruunuistamme kiinni, että
päästään eräänä päivänä perille voittajina <3

-Annika

Heipähei!

Tämänpäiväinen koulupäivä meni päin mäntyä, ja päätin käyttää luppoajan kirjoittaakseni blogia.
Oon viime aikoina leijunut aivan pää pilvissä.. syynä se,
että Jumala on vastannut niin moniin rukouksiin - sellaisiinkin, joita en itse edes enää muistanut. Kiitos Herralle mun ihanista ystävistä. Ollaan saatu niin ihana ystäväporukka kokoon, että oon siitäkin aivan fiiliksissä! <3
Tosiaan tänään ruvetaankin yhdessä väsäämään tavaraa myyjäisiin,
joista ois tarkoitus saada edes osa matkarahoiksi Maata näkyvissä-festareille. En ole ikinä siellä ollut ja nytkin olin vähän vaiheilla, et lähtiskö, mutta kun kerran skillet on siellä, ja hyvässä seurassa lähdetään niin tottakai mä lähden! :)

Pitäisi tällä viikolla alkaa etsimään tet- paikkaa. Toisaalta helpointa ois kai mennä samaan päiväkotiin, jossa olin viimeksikin, mutta toisaalta kun kerran jo siellä olin niin... äh, tässä tulee kiire löytää se paikka.

No, se tästä kirjoittamisesta tällä kertaa . Voisin jakaa yhden lempibiiseistäni täällä blogissa.

btw, tämä soi meidän draaman taustamusiikkina varkissa :)
Siunattua päivänjatkoa!

-Annika

Tunnustuksia

1.Uskon Jeesukseen Kristukseen.Olen ollut uskossa lapsesta saakka, mutta tietoisen ratkaisun tein siinä 11-12-vuotiaana.

2.Sekoan muumilimsasta. Jo puolella pullolla on
vakavat seuraukset.

3.Rakastan nalle puhia <3

4. Laulaminen & musiikki on TOSI lähellä sydäntä,
haaveena päästä esittämään omia lauluja ihmisille.

5. Opiskelen lapuan kristillisellä opistolla 10 luokalla hankkimassa kauan sitten jäänyttä päästötodistusta ;)

6.En ole koskaan seurustellut kunnolla, tai en ainakaan laske niitä paria katastrofia seurusteluksi.

7.Tänä vuonna käytin ensimmäisen kerran pankkiautomaattia, matkustin junalla + käytin hiuslakkaa.

8. Omistan vilkkaan mielikuvituksen. Tykkään kirjoitella sen seurauksena erilaisia tarinoita, ja olisi hienoa kirjoittaa joskus kirja.

Heips!

Viikko on hurahtanut nopeasti, ja sateisesti.
Kaiken lisäksi jostain tuntemattomasta syystä mun silmä on ollut kaapissa.
Nyt on onneksi alkanut turvotus laskea ja näytän taas ihan ihmiseltä.
Seurakunnassakin on tapahtunut viime aikoina... meille nuorille tuli esittäytymään
nuorisopastori-hakija. Ilman mitään henk.kohtaista, nuoret äänesti, että ei.
Ollaan nyt paljon mietitty, että millainen ihminen nuorisotyöhön haluttaisiin.
Mun mielestä tänne pitäs vihdoinkin saada sellainen nuorisotyöntekijä, joka
aidosti välittää, ja joka ois auktoriteetti, pitäis kuria ja järjestystä silloin kun sitä
tarvitaan. Sellainen, joka olis niin täynnä uskoa, että se sais meidän nuorten porukan
syttymään. Meitä on tullut ja mennyt.. nyt olis aika tulla.

Sunnuntaina olis vuorossa ylistyksenvetäminen kokouksessa. Mut ja rakas lauluparini; Soile on kutsuttu vetämään ylistystä. Hienommin sanottuna ollaan siis Siionin tyttäret. Nuorten kesken sovittiin, että kaikki nuoret tälläytyy eturiviin, ja ylistää vapaasti kädet ylhäällä. Kai me ollaan kaikki jo kyllästytty siihen, että
ylistyksen aikana istutaan vakavin ilmein, kädet puuskassa.. ylistyksen pitäis olla kiitollisuuden osoitus taivaaseen siitä, että me ollaan vapaita! Kaikenlainen jäykkyys
sais jäädä pois, ja pitäis vihdoinkin olla niinkuin pitää ; vapaita Kristuksessa.
Se on ylistyksenvetäjillekin paljon helpompaa, kun kaikki on mukana ylistämisessä
eikä vain tuijota ylistysryhmää, aivankuin me oltaisiin ihmisille esiintymässä.
Itse olen keskittynyt liikaa siihen, miten laulaminen onnistuu ym, mutta nyt siihen
tulee muutos. Mä en mitään muuta niin halua, kuin syttyä palavaksi Herralle.

Mä uskon,että Herra tekee pian jotain meidän seurakunnassa. Jotain on meneillään
sen voi tuntea aivan selvästi.

Nyt seurakunnan ovet ja ikkunat auki, että Jumalan tuuli saa puhaltaa sisään.


-Annika

I'm gonna start all over!

Niin se taas kesä meni ohi, ja on taas syksyn vuoro astua kuvioihin.
Oikeastaan se onkin tehnyt sen jo.
Otin kesäpaussin jälkeen itseäni niskasta kiinni, ja aloitin jälleen kuntokuurin.
Kuntokuuria tukemaan ostin kuntopyörän.. sain sen aika halvalla sen alkuperäishintaan
ja kuntoon nähden. Jonkin verran sillä on tullut poljettua, mutta ottaa aikansa ennenkuin
jalat tottuu polkemaan pitempään.. kyllä se siitä pikkuhiljaa.
Nyt ollut muutaman päivän flunssaa, jonka vuoksi kaikki rytmit on menneet sekaisin.
Ei tee mieli syödä, janottaa vaan.. ei tee mieli muutakuin löhötä.
Tosin tänään olo on paljon parempi.. aloitin päivän ilmoittautumalla
laulu-ja pianotunnille, sekä kävin tutustumassa lapuan kristilliseen opistoon,
joka on perjantaista lähtien uusi kouluni. Jännittää toden teolla...
Siitä on niin pitkä aika, kun olen koulunpenkkiä kuluttanut, että aivan hirvittää
mitenkähän tämä lähtee käyntiin. Olen kyllä innoissanikin.. jollain tavalla olen
kuitenkin kaivannut koulunkäyntiä. Vaikken olisi koskaan uskonut kaipaavani.
Nyt sain mahdollisuuden siihen, ja asiat lähtee vihdoinkin etenemään.
Aivan sellainen olo, kuin mun edestä olisi aukaistu monta ovea.
Ei yhtään hassummat fiilikset.