Näin vapaapäivän kunniaksi on hyvä istua alas kirjoittamaan.

Sain tänään etätehtävät tehdyksi, ja pitäis jossain välissä lukea ruotsin kokeisiin.

Väsäilin tuossa ystävänpäiväkortteja....

en ole kovinkaan hyvä askartelemaan,

mutta nyt viime "juhlina" on tullut kovasti tehtyä kortteja.

Huominen päivä on taas yhtä edestakaisin juoksemista.

Koulussa pitäisi olla sinne neljään asti,

mutta mä hyppään bussiin jo kolmen maissa.

Täytyy ehtiä laulu-ja pianotunnille.

Huhtikuun konserttilaulut on jo valittu, ja niitä pitäisi opetella ulkoa.

Päädyttiin valitsemaan kaksi laulua jotka on siis:

My heart will go on & Lautturi.

Hieman on tullut epäröityä,

että miten ääni kestää tuossa ensimmäisessä laulussa,

mutta mun täytyy vaan uskaltaa käyttää ääntäni rohkeammin.

Olen nääs huomannut,että tuon laulun kohdalla piipitän,

ja ikäänkuin peittelen ääntäni.

Huomisella tunnilla aion kyllä antaa kaikkeni tuon laulun suhteen,

sillä jos en nyt rohkaistu laulamaan sitä niin sydämestä kuin koskaan,

niin voin olla varma, ettei konsertti mene kovin hyvin.

Tosiaan laulu-ja pianotunnin jälkeen ehdin tunnin olla kotona,

kun lähden rukoilemaan ihanan ystäväperheen luokse.

Siellä vierähtää varmaan muutama tunti,

ja siellä voin sitten Jenican kanssa juoda ystävänpäiväkahvit.

Käy se niinkin.

 

Oli muuten aivan paras mitä laulunopettaja sanoi viime tiistaina:

 

"Sulla on niin omaperäinen ja voimakas ääni, että kun sä olet laulanut

niin whum, ja tila jää tyhjäksi.

Siitä on vaikea muiden yrittää laulaa samalle tasolle."

 

Ehkä ihanin opettaja ikinä.<3

 

-Annika