Ajatukset lentelee perhosten lailla, kun yritän metsästää niitä haavilla.

Koko viikko ollut täynnä kokeita, mutta kunnialla on selvitty. Biologian kokeesta tuli 8, samoin äidinkielen aineesta. Kirjoitin aiheesta " Mitä kymppiluokasta jäi käteen?". Mitä siitä nyt jäi? niin paljon, ettei kaikki mahtunut edes paperille. Nautin pitkästä viikonlopusta, mutta pala kurkussa odotan koulun loppumista. Mä tiedän, että jään kaipaamaan tuota koulua aivan älyttömästi.

Huomenna suunnistan heti aamupäivästä alahärmään, Hannan luokse.
Oltiin aluksi suunniteltu, että se tulis tännepäin mutta työt tuli väliin, ja nyt sitten päätin mäkin mennä joskus sinnepäin. :)

Olin eilen PIIIIITKÄSTÄ aikaa Jenican kanssa ajelulla. Törmättiinpä siinä samalla kahteen vanhaan mieheen, joiden auto ei lähtenyt käyntiin. Kiltteinä tyttöinä jäätiin sitten tietenkin auttamaan niitä, ja vedettiin niiden auto käyntiin. Palkaksi saatiin 5 euroa vastusteluista huolimatta.

Tänään mua on vaan tylsistyttänyt. Väsyttänyt. Tympäissyt.
Kello tuntuu kulkevan todella hitaasti, kun odottaa huomista.
Youtubestakin löytyy vaan masentavia lauluja, jotka luo sellaisen tunteen, kuin olis menettänyt kaiken. Ei siitä sen enempää.

Vois vaan ruveta värittelemään noita värityskuvia, joita tulostelin perjantaina koululla. T: Annika 6v. Ei vaan, oikeastaan värittäminen on terapeuttista.
Kuten mikä tahansa muu asia, mihin voi keskittyä niin, että kaikki muu katoaa.

                                                    -Annika-